Kesä on mennyt nopeasti vaihtelevalla säällä. Kävin pitkästä aikaa tapaamassa Tessaa, Milan tyttöä C-pentueesta. Emä ja tyttö olivat samannäköisiä ja oloisia. Tessa on tosin isompi ja luustoltaan vankempi. Trimmasin koiran ja harjoittelimme pikkusen kehäkäyttäytymistä. Ja minä kasvattajana tutkin koiran rakennetta ja luonnetta.

 

 

 

 

Kesän näyttelyt jatkuivat kotinurkilla juhannuksena.  Tuomarina oli ei-niin paras mahdollinen kasvateilleni ja en odottanut isompaa menestystä! Elsa sai erittäin hyvän, Mila-veteraani sai erinomaisen ollen luokassaan toinen, Kuuppis sai erin ja ollen toinen ja Kamu sai erittäin hyvän. Päivän paras tulos oli kasvattajaluokan ensimmäinen palkinto sekä kunniapalkinto. Isossa kehässä juoksimme kuuden parhaan joukkoon. Kiitos tytöt esittämisavusta! Paras kasvattajaluokkani on semmoinen ryhmä, jossa on kaksi urosta ja kaksi narttua ja ne ovat kolmesta eri yhdistelmästä. Tuomareilta olen saanut niin hyvää palautetta tasaisuudesta. Kiitos tuomarit!

 

 

Kesällä olemme myös uineet, käyneet mökillä, retkeilleet ja tavanneet kavereita. Paulus ja Eemil tykkäävät kovasti, kun setterit ovat mukana touhuissa. Lordi on aina tykännyt uimisesta. Ja nyt veteraani-ikäisenä huonoon lonkkaan uiminen on hyvää liikuntaa.  Ihanaa nähdä, kuinka luontevasti pojat suhtautuvat koiriin. Paulus on lupautunut jo minulle handleriksi, kun hieman vielä kasvaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Setteri on monipuolinen harrastuskoira ja lajeja voi olla metsästyksestä aina agilityyn. Minnan Lyyli on kunnostautunut Junior handler kisoissa Emmin kanssa. Laji kuin laji, niin koiran ja omistajan kunto on pidettävä kohdillaan. Näyttelykoiran huippukunnossa pitäminen vaatii paljon. Itse juoksutan Milaa pururadalla pyörällä monta kertaa viikossa, koiran hieronta ja turkin pito ovat myös oma operaationsa. Myös koiran lihasten venytykset ja huollot ovat tärkeitä, jotta näyttelykoiran ravi olisi mahdollisimman sulavaa.  Lordilla ja Milalla käy säännöllisesti hieroja. Kiitos Marjut mukavasta yhteistyöstä.

 

 

 

 

 

Mikään näyttelymenestys ei tule siis ilmaiseksi vaan kaiken hyvän eteen pitää tehdä töitä! Oulun näyttelyssä kasvattien hyvä menestys jatkui. B-pentueen Peku, Jaanan ja Karin koira oli paras uros 4 saaden kolmannen sertin ja ollen vastakkaisen sukupuolen paras veteraani.  Komea Peku! Onnea omistajat hienosta menestyksestä ja iso kiitos pojan lainasta. On niin parasta esittää koiraa, joka juoksee reippaasti ja esiintyy itse draivilla!

 

Muistan kuinka vuonna 2008 katsoin koiraa pentuna, että tästä tulee kiva kokonaisuus. Nuorena yleensä setteri on (minusta pikkusen kuuluukin olla) hoikka ja kapea. Mutta iän, massan ja lihasten kehittyessä Pekusta kehittyi komea kolmen sertin koira. B-pentueesta on noussut muitakin hyviä kasvatteja, joilla kaikilla on sertit. Mila, Friidu ja juniori-voittaja Santtu. Ja mikä parasta nämä koirat ovat olleet kaikin puolin terveitä ja lonkiltaan terveitä. Tuloksena A;n lonkat.

 

 

Mila sai erinomaisen ja oli veteraaniluokassa 3, Tiinan Kuuppis oli paras uros 3, Hilma voitti avoimen luokan ja oli paras narttu 5 ja sai varasertin ja varacacibin. Kasvattajaluokka jäi toiseksi, mutta saimme kunniapalkinnon ja arvostelussa sanottiin. Laadukas kasvattajaryhmä. Erinomaisia rotunsa edustajia. Kauniissa näyttelykunnossa. Kaunis ilmeiset päät. Hyvät karvapeitteet. Sujuvasti liikkuvia. Onnittelut kasvattajalle! Kiva päivä jälleen. Kiitos mahtavat kasvatinomistajat mukanaolosta!

 

 

 

Heinäkuun lopulla Kemissä meni myös mukavasti. Tuomari oli Zake Ligita. Elsa sai erittäin hyvän, Kuuppis erinomaisen ja jäi luokassa 2, Hilma oli paras narttu 2, saaden sertin ja vara-cacibin, Mila oli rotunsa paras veteraani ja paras narttu 3. Kasvattajaluokka oli ensimmäinen saaden kunniapalkinnon. Isossa kehässä ei tullut menestystä. Arvostelussa sanottiin, että kiva ryhmä punaisia irlanninsettereitä kolmesta eri yhdistelmästä. Oikean tyyppiset. Kivat päät ja ilmeet. Oikeat rungon mittasuhteet kauttaaltaan. Liikkeet oikeat. Tarpeeksi hyvät turkit ja värit. Temperamentti oikea. Itse olen iloinen, että tuomarit ovat alkaneet kiinnittämään luonteeseen huomiota nykyistä enemmän. Setterin tulee olla temperamenttinen oikealla tavalla. Omistajan tehtävä on koulia ”vääränlainen” temperamentti pois. Hilma oli päivän menestyjä. Onnea Päivi ja Jaakko tästä hienosta koirasta.

 

Hilmalla alkoi iltapäivällä jo kyllästyttää näyttelyt. Näyttelyalueella oli harakoita. Koira otti seisonnan niille, kiskaisi ohuen hihnan irti ja kävi pöläyttämässä linnut taivaalle. Kuitenkin käskystä koira tuli heti takaisin. Hilma on hauska tapaus ja  koirasta löytyy draivia kehään.

Kajaanin näyttelyssä 29.7 Hilma sai kolmannen sertin ja oli rotunsa paras. Tuomarina oli tiukka Raimo Louhio. Mikä hienoa, niin kasvattini neljässä sukupolvessa ovat saaneet tuomari-Louhiolta sertin. Ensimmäinen setterini Fore on myös saanut Louhiolta sertin. Vuosi taisi olla 1993. Itse arvostan eniten sertejä juuri suomalaisilta tuomareilta. Suomessa on erittäin laadukas ja tiukka tuomarikoulutus. Friidu-veteraani kipitteli rotunsa parhaaksi veteraaniksi. Onnea Päivi ja Jaakko hienosta näyttelymenestyksestä!

 

 

Vielä on kesää jäljellä! Mukavia hetkiä koirien ja harrastusten pariin! Hyvää elokuuta kaikille. Meillä on parin viikon päästä kesän viimeinen näyttely. Sitten suuntaamme katseen syksyyn ja metsästykseen. Ja toivottavasti saamme pentuja alkuvuodesta.