Roki, Haukiputaan poika on kiltti ja kuuliainen setteri miehenalku. Kuvassa poika on heräilemässä päiväunilta. Kiva aina kuulla kasvattien kuulumisia. Eila, Kari ja Janne ovat hienosti opettaneet pojalle tokon oppeja. Setterit tuovat kyllä iloa arkeen. Kiitos Eilalle kuvasta 🙂
Vuoden viimeinen näyttely kisattiin 31.8 Rovaniemen ryhmänäyttelyssä. Tuomari Riitta Lahtovaara ei jostain syystä ollut vetänyt kovin montaa punaista paikalle, mutta sehän ei meidän menestystä hidastanut:) Elsa jälleen hienosti (vaikkei ollut parhaassa kisakunnossa lievän vesihännän vuoksi) ROP, SERT, RYP 4, isossa 7/8 ryhmän 25 koiran joukosta. Elsaa on kehuttu kaikin puolin tasapainoiseksi junnukoiraksi, jolla on loistavat liikkeet. Kasvattajana voin itse sanoa, että pitkästä aikaa on koira esitettävänä, joka tykkää show-meiningistä ja nauttii kehä esiintymisestä. Friidu sai näyttelystä ERI 3, PN3, Alli hienosti ERI ja ROP.veteraani sekä Tiinan Kuuppis tällä kertaa EH hoikkuuden vuoksi. Koira oli jo pudottanut massaa tulevaa jahtikautta varten, heh…
Yhteenvetona vuoden näyttelyistä; vaikka minulla ei ole montaa pentuetta ollut, niin sanonta laatu korvaa määrän pitää minun kennelin osalta paikkansa! Pitkäkestoinen harrastaminen, 23-vuotta ja rodun tuntemus punaisesta irlanninsetteristä on varsinkin tänä vuonna saanut positiivista palautetta tuomareilta rakenteen, luonteen ja liikkeiden osalta. Samalla myös omat jalostusihanteeni ja tavoitteeni ovat vahvistuneet ja kirkastuneet vuoden aikana. Jalostuksen kriittisyys on hyvä pitää aina mielessä. Kiitos parhaille suomalaisille tuomareille loistavista arvosteluista. Tässä Lahtovaaran arvostelu 31.8.2013. Tasainen ryhmä punaisia irlanninsettereitä. Kaikilla terve rakenne, rodunomainen olemus. Rotutyypilliset päät. Käyttötarkoitukseen sopiva karvapeite ja terveet liikkeet. Onnittelut kasvattajalle.
Pellossa pentunäyttelyssä 15.9 Ruotsin tuonti (Discovery`s Across the Universe), Noel kävi hakemassa kehätottumusta saaden hyvät arvostelut, mutta pentumaisista ja epävakaista liikkeistä tuomari Kurt Nilsson rokotti. Tällä kertaa ei KP;tä.
Kesän näyttelykuvassa on B-pentueen (Red Lovehunter`s The Best boy), Peku. Uros on kovasti minun mieleeni ja vastaa ihannetyyppiäni. Peku asuu Karin, Jaanan ja veljensä-Remun kanssa Oulussa. Aina välillä innostun ottamaan Pekun mukaan näytelmiin. Seuraava näyttely koiran kanssa on Pellossa ensi vuoden helmikuussa. Tuomarina Pellossa on norjalainen käyttölinjan tuomari.
Minulle näyttelyt ovat mukava harrastus, mutta täytyy myöntää kuitenkin, että setteri on omimmillaan metsässä, jonne pääsee hakemaan lintuja. Viikonloppuna Lordi pääsi Sallan Paloperälle kanalintujahtiin löytäen yhden teeren. Päivin ja Jaakon Alli ja Friidu taas työskentelivät Savokosken maisemissa, jossa on runsaasti lintuja. Hyvin Päivin tytöt hakivat ja saaliina oli pyy. Voi sitä riemua:)
Punaisten irlanninsettereiden uusi pevisa on muuten hyväksytty. Olen samoilla linjoilla kanakoirakerhon kanssa tiukoista jalostuskriteereistä, mutta onneksi nimi asiaan tulee pevisaan muutos. Punainen irlanninsetteri on rotumääritelmän mukaan ja Kennelliiton suositustenkin mukaan metsästys- ja perhekoira. Käyttö- ja seurakoira tyyppinen jaottelu settereillä ei ole nykyjalostuksen mukaista. Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
